PHILIPPINES!

Tässä makoilen jälleen omalla sängyllä Cebun basella. Melkein kaks kokonaista viikkoa jo vierähtäny täällä Filippiineillä!

Alkuun; meijän matka Japanista ei ihan mennykkään suunnitelmien mukaan ku yks tiimiläinen unohti passinsa. Siinä kiireessä sitä ei keretty enää hakee, joten kaks jäi koneesta pois ja me muut lähettiin kohti Manilaa. Uskomaton lämpö. Vaikka kello oli jo kymmenen illalla ni silti olin hetken seisoskelun jälkeen ihan hiessä. Filippiinit kyl osas järkyttää heti ekan puolentunnin aikana. Ku me suunnattiin autolla kohti YWAM Balutia niin liikennevaloissa pieni tyttö tuli koputtelemaan meijän auton ikkunaan. Voi reppana! Muistan ne kärsivät kasvot varmaan ikuisesti. Eka päivä meni aurinkoa ottaessa ja luontoo ihmetellessä. Täällä on palmuja! JOKA PUOLELLA. Siitä asti ku kuultiin, että Filippiineillä syyän Balutia(eli kananmunaa joka on jo alkanu kehittyy) ni me ollaan sitä haluttu maistaa. Näimpä illalla yks paikallinen voi meijät balut ostoksille ja opetti meijät syömään sitä. Se oli sellanen 17 päivän ikänen ja siivet ja jalat ja kaikki. Namnam. Oikeesti se ei ollu niin pahaa miltä kuullostaa, mutta en kyl ihan heti söis uuestaan. Onneks meijän passisäätö ei koitunu kauheen isoks ongelmaks, ne sai halvat liput ja ehittiin kaikki Cebuun menevään koneeseen. 

Cebun base on ihana! Samantien ku astuttiin autoista ulos ni rakastuttiin tähän! Pihalla on koiriakoiriakoiriakoiria ja palmuja ja lapsia. Huhhuh. Ihana paikka. Heti seuraavana päivänä ku saavuttiin cebuun ni lähettiin käymään paikallisessa vankilassa. Siellä me järjestettiin vangeille vähän ohjelmaa ja jaettiin ruokaa. Iltapäivällä me sit lähettiin käymään slummissa, jossa piettiin lapsille opetus ja vedettiin leikkejä ja lopuks jaettiin ruokaa. Ah ne lapset on niin ihania. 

Tässä basen pihassa kasvaa yks palmu,johon sit päätin kiivetä! Ja sain ku sainki sieltä ittelleni kookospähkinän! Ja oli muuten hyvää! 

Eipä hirveesti muuta ehitty tekee ku jo oliki vapaapäivä ja käytiin paikallisessa ostoskeskuksessa shoppailemassa vähän lisää vaatteita. Ja ostin ukulelelelelelelleleleelelelen! 

Sunnuntaina 9.2 lähettiin ajamaan kohti Bantayan saarta. Siellä oli siis kanssa vähän myrsky riepotellu sitä saarta mut ei pahasti. Kyl me kaikki todettiin et se oli oikee paratiisisaari! Ja sen kyl huomas, koska me kaikki oltiin seuraavana päivänä ihan tulipunasia. Hupss... Saarella me nukuttiin teltassa ja herättiin joka aamu ylistämään ja rukoilemaan kello 5.00 AM. Ja se kirkko oli joka aamu ihan täynnä! Miettikää et ne herää joka aamu ylistämään viieltä aamulla!! Siellä saarella tutustuin pariin ihanaan 10 ja 11 vuotiaisiin tyttöihin. Aaaaa vika ilta saarella oli hirvee ku ne tytöt vei mun sydämen ihan täysin.

Saarelt saareen. Huomenna ois siis tiedossa Tacloban. Se on siiis vissiinki kaikista pahiten tuhoutunutta aluetta. Minä, Nanna ja 5 poikaa. Mitenhän tästä selvitään :D

🎌Tondabayashi

Okei... Kuukaus taas vierähtäny. HUPS, No jokatapaukses kuukaus oltiin kylmällä rukousvuorella. Se mesta oli siis keskellä korpee ja nukuttiin tosi ahtaasti siel koko kaks viikkoo. Meijän ministryt oli lähinnä käytännön juttui; tehtiin pihahommii, kannettiin puita ja maalattiin terassii. Mä kyl nautin siitäihan suunnattomasti,  mut ei kaikki

Kahen viikon aikana ehittiin nähä siel vaikka ja mitä! Yks meijän tiimiläinen oli pikkasen kipee ja yritettiin saada hänet sairaalaan. No Japanilaiset veti väjän yli ja tilas meille ambulanssin :D

 Rukousvuoren jälkeen päästiin taas ihmisten ilmoille! Oltiin yks yö Mikunin seurakunnassa, jossa ne pitää myös päiväkotia ja siellä on maailman söpöimpiä lapsia!!!!

Meijän tiimi oli viikon Tondabayashissa ja toinen tiimi oli Narassa. Meijän tiimillä oli siis lähinnä sellasen Finland cafen pyörittämistä! Ei siellä hirveesti ihmisiä käyny, mutta se oli hauskaa! Toisella viikolla Tondabayashissa  toinen tiimi liitty meijän seuraan. Alkuviikosta Topi Kivimäki tuli pitää meille opetusta isän sydämeltä. Oli ihan huippua opetusta ja sit opetusten jälkeen Topi rukoili meijän kaikkien puolesta ja profetoi meille. Huhhuh mitä settiä se oli. Plus meillä oli huikeeet finlandpartyt, jossa piettiin suomitietovisaa ja kerrottiin juttui suomesta ja syötiin kaikkee hyvää ruokaa!

Toi pikku poika jää harmi vaan tänne:( se on maailman ihanin. 

Tän viikon alussa me siirryttiin Kashibaan Naraan ja toinen tiimi jäi Tondabayashiin. Tää Kashiban seurakunta on pikkusen pienempi mut tää porukka on tääl kyl ihan mahtavaa! Ollaan pietty kokouksia aikusille ja lapsille ja ihan tosi hauskaa on ollu! Käytiin Nara parkissa missä oli ihan hullusti peuroja, jotka yritti syyä meijät. Naraparkissa on myös maailman isoin buddhapatsas ja käytiin siel vähän rukoilemassa. Käytiin myös tsekkaamassa Osaka castle! Me ollaan oltu tosi siunattuja rahojen suhteen; ollaan päästy melkeen joka päivä ulos syömään! Ehdoton suosikki on kyllä curryrise mut kyl tääl on kaikki ruoka ihan tosi hyvää! Päästiin syömään ihan oikeeseen sushi-ravintolaan! Se oli tosi hyväää! En ois ikinä uskonu et sushi on niiin hyvää. 

Tänään on siis viiminen päivä Japanissa. Fiilikset on tosi oudot, toisaalta  surullista lähtee, mut toisaalta innolla odotan tulevaa!!!! Kaikki nää Japanilaiset on ollu ihan tosi kiitollisia meille ja ah nää ihmiset on niin ihania! Mikunin seurakunta tarjos meille tänään illallista perinteistä japanilaista ruokaa; sukiyakia! Ai vitsi mä nautin tästä elämästä!! ❤️😍

Se on sit vaan Sayonara Osaka ja Here I come Manila !